Lahden Vihreät

VALTUUSTOALOITE 17.5.2010: Lahden kaupungin peruskouluverkkoselvityksen täydentäminen vaihtoehtotarkastelulla ja vaikutusten arvioinnilla

Lahden kaupungin virkamiehistä koostuva kouluverkkotyöryhmä julkaisi 16.2.2010 selvityksen ´Lahden kaupungin peruskouluverkon kehittämislinjaukset’, joka pitää sisällään mm. seuraavat toimenpide-ehdotukset: Lyseon peruskoulun sulkeminen, Lyseon ja Salpausselän lukioiden yhdistäminen, Anttilanmäen koulun sulkeminen, Salinkallion koulun muuttaminen yhtenäiskouluksi, Metsäkankaan ja Kärpäsen koulujen yhdistäminen. Samoja tavoitteita on kirjattu myös kaupungin tuottavuusohjelman toimenpide-ehdotuksiksi.

Kouluverkkotyöryhmän raportissa kerrotaan, että ”työryhmän tehtävänä on Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti palveluverkon ja toimitilojen kriittinen tarkastelu perusopetuksen osalta taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena työryhmällä on kullekin alueelle jäävien koulujen tehokas ja taloudellinen toiminta tilojen näkökannasta.”

Kouluverkkotyöryhmä ei ole raportissaan selvittänyt millaisia vaihtoehtoisia tarkasteluja esitettyjen toimenpiteiden rinnalla on vertailtu. Luottamushenkilöiden vaikutusvaltaa kouluverkkoasiassa kavennetaan tuntuvasti esittämällä vain yhdenlainen ratkaisu oppilaspaikkojen nykyistä tehokkaampaan jakautumiseen eri kouluihin. Työryhmän raportin kehittämislinjaukset ohjaavat voimakkaasti koulujen muuttamista suuremmiksi yksiköiksi, lähinnä tiloihin liittyvän tuottavuuden nojalla, ja kaventavat näin kaupungin palvelutarjontaa. Kouluverkkotyöryhmän selvityksessä ei pohdita esitettyjen toimenpiteiden vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin, koulujen ryhmäkokoihin, kaupunginosayhteisöihin tai asuinalueiden vetovoimaan ja kaupunkikuvaan. Kouluverkkoselvityksessä ei myöskään ole arvioitu, miten hyvin esitetyt toimenpiteet tukevat Lahden kaupungin strategiaa, jonka kautta voitaisiin arvioida myös toimenpiteiden välillisiä vaikutuksia kaupungin talouteen. Kaupungin tulevaisuuden kannalta olennaista on, kuinka hyvin kaupunki pystyy houkuttelemaan nuorta, työikäistä väestöä. Työikäisen väestön näkökulmasta kouluasiat ovat tärkeitä, koska työikäisellä väestöllä on yleensä lapsia. Kouluverkkotyöryhmän raportti ei anna riittäviä taustatietoja ja oikeita, vertailtavia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kouluverkkotyöryhmä täydentää raporttiaan vaihtoehtoisten toimenpiteiden tarkastelulla sekä selvityksellä näiden toimenpiteiden oletetusta vaikutuksesta oppilaiden kokemaan hyvinvointiin, ryhmäkokoihin, koulutarjonnan monipuolisuuteen, kaupunginosayhteisöihin, kaupunkikuvaan sekä Lahden vetovoimaan asuinkaupunkina. Lisäksi on arvioitava, kuinka hyvin eri vaihtoehdot tukevat Lahden kaupungin strategiassa esitettyjä päämääriä ja menestystekijöitä (A-F). Lisäselvityksessä on pohdittava myös oppilaaksiottoalueiden rajauksen vaikutusta kouluverkkoratkaisuihin. Edelleen esitämme, että kouluverkkotyöryhmän kokoonpanoa täydennetään Lahden Seudun Vanhempainyhdistys ry:n sekä Lahden kaupungin maankäytön edustajalla. Vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin käytetään asiantuntijoita kaupungin museon ja strategiapuolen edustajista sekä tarvittaessa myös muilta tahoilta.

 Saaran blogista:

Aleksi Mäntylä, Pekka Komu ja Saara Vauramo sekä 22 muuta valtuutettua tekivät ma 19.4.2010 valtuustossa seuraavan aloitteen:

Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme tutkimaan raitiovaunuliikenteen mahdollisuuksia keskusta-alueen liikenteen kehittämiseksi Lahdessa. Selvityksessä on tutkittava useamman raitiovaunuliikennöintitavan mahdollisuuksia ja kustannuksia keskusta-alueen liikenteen ongelmakohtien purkamiseksi. Erilaisia raitiovaunuvaihtoehtoja ovat mm. monorailit, pika- ja ilmaraitiovaunut sekä sähkömagneettijunat.

Pyydämme myös tutkittavaksi linjavaihtoehtoja, jotka yhdistävät keskusta-alueen tärkeät palvelulliset, logistiset ja kulttuuriset kiintopisteet toisiinsa. Näitä pisteitä ovat mm. rautatieasema, tori, urheilukeskus, satama, Sibeliustalo, pääkirjasto, kaupunginteatteri, Paavolan marketit ja TRIO. Tämä pystyttäisiin toteuttamaan esimerkiksi kahdeksikon muotoisella reitillä (liite 1). Tästä olisi välitön hyöty keskusta-alueen asukkaille ja Lahteen tuleville turisteille.

Samalla on järkevää tutkia raideliikenteen laajentamismahdollisuuksia keskusta-alueen ulkopuolelle ja sen vaikutuksia hankkeen kustannustehokkuuteen (esim. keskussairaala, Messilä, Hollolan ja Nastolan kuntakeskukset) sekä erityyppisiä rahoitusratkaisuja hankkeen toteuttamiseen mm. erilaisten hankerahojen, tukien ja yritysrahoituksen yhdistelmiä. Tuleva matkakeskus voisi toimia myös raitiovaunuliikenteen logistisena solmukohtana, josta matkustaja voi vaihtaa sujuvasti liikennevälineestä toiseen. Jos ajatusta raideliikenteen kehittämisestä viedään tarpeeksi pitkälle, voidaan koko keskusta-alueen maankäyttö suunnitella raideliikenteen tuomista mahdollisuuksista ja rajoitteista käsin.

Esimerkkikaupunkeina hankkeelle voisi käyttää vaikka Saksan Freiburgia pikaraitiovaunuteineen tai Ruotsin Uppsalaa ilmaraitiovaunusuunnitelmineen. Freiburg on pinta-alaltaan nykyisen Lahden kokoinen ja Uppsala vuorostaan karkeasti Päijät-Hämeen kokoinen kaupunki. Freiburgissa on Lahteen nähden kaksinkertainen asukasluku, mutta Uppsalan asukasluku jää vähän alle Päijät-Hämeen asukasluvun. Esimerkkikaupunkeja voidaan vertailla Lahden/Päijät-Hämeen kanssa mm. maankäytön ja asukasluvun raitiovaunuliikenteelle asettamien reunaehtojen tarkastelussa sekä maankäytön kokonaisvaltaisessa optimoinnissa julkisen liikenteen näkökulmasta käsin.

Lahti tarvitsee kipeästi rohkeutta tehdä uudenlaista maankäytön ja liikkumisen politiikkaa. Raitioliikenteeseen perustuva keskusta-alueen liikenne olisi vahva näyttö siitä, että kaupunkimme on ympäristökaupungin statuksen arvoinen ja todellinen edelläkävijä Suomessa.

Tuottavuusohjelma

lähteestä Saara Vauramon blogi kirjoittanut Saara Vauramo

Lahden kaupunginvaltuusto päätti 12.4. tuottavuusohjelmasta. Ryhmäpuheenvuorossamme totesin seuraavaa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Käsissämme oleva tuottavuusohjelma on Lahden kaupungin näkemys valtionvarainministeriön edellyttämästä tuottavuusohjelmasta. Kuten todettua, tuottavuusohjelma on syntynyt virkamiesvalmistelussa ja luottamushenkilöiden rooli ohjelman valmistelussa on ollut hyvin vähäinen. Tästä huolimatta, tai juuri siksi, ohjelmassa on paljon hyvää ja useiden muiden kaupunkien ohjelmiin verrattuna paljon enemmän ”kättä pidempää” – rohkeutta sanoa asioita ääneen ja tehdä niistä konkreettisia. Harva voi olla eri mieltä sähköisten palveluiden lisäämisen tarpeesta tai välttämättömyydestä hahmottaa uudelleen kaupungin palvelutuotantorakennetta.

Päättäjän sitoutuminen ohjelmaan ei kuitenkaan synny kivuitta. Ei liene yllättävää, että ohjelman sisältämät yksityiskohdat herättävät valtuutetuissa epäilyksiä siitä, että valtuusto hyväksyessään ohjelman tulee samalla hyväksyneeksi periaatteita, jotka voivat johtaa enemmistön tahtotilan vastaisiin toimenpiteisiin. Näistä ehkä kaikkein läpinäkyvimpiä esimerkkejä ovat poliittisesti vaikeat koulu- ja kirjastoverkon muutokset. Päättäjille on kaiken aikaa vakuutettu, että kustakin suuresta asiasta tehdään aikanaan erilliset päätökset. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on välttämätöntä, että näissä yksityiskohtaisemmissa tarkasteluissa selvitetään riittävästi vanhojen palvelupisteiden käyttömahdollisuuksia myös uuden tyyppisten yhteispalveluiden järjestämisessä.

Suuria haasteita tullaan kokemaan mm. vanhusten kotihoidossa, jossa henkilöstömäärän tavoitteeksi on tuottavuusohjelmassa on asetettu 16 henkilön työpanoksen väheneminen tähän vuoteen verrattuna, yli 75-vuotiaiden väestöosuuden kasvaessa samalla nykyisestä alle 9 % lähelle 10 % koko kaupungin väestöstä. On aika selvää, että nykyisellä palvelujen tuotantotavalla ei näihin tavoitteisiin voida päästä. Toisaalta toimialajohtaja Tervahauta on korostanut esittelyissä myös varsinaisen hoitotyöhön käytettävän ajan kasvattamista nykyisestä. Uskomme kyllä, että sähköiset työskentelytavat voivat jossain määrin nopeuttaa työtä eri toimialoilla, mutta teknologiauskossakin kannattaa säilyttää realismia. Vanhusten luona käytettyyn kotihoitoon tuskin saadaan asiakaskohtaisesti lisää aikaa näillä sisäänrakennetuilla tavoitteilla, sillä asiakasmäärä kasvaa pelkästään seuraavan 3 vuoden aikana 5-10 %. Se, millaisia sote-palveluiden ulkoistamiseen tähtääviä olettamia tuottavuusohjelma myös pitää sisällään, voimme me valtuutetut vain arvailla.

Olemme varmasti kaikki sisäistäneet kilpailukyvyn kehittämisen kaupunkimme kohtalonkysymykseksi, tekijäksi, joka määrittelee sen millaisessa kaupungissa me tulevaisuudessa elämme. Uusilla rakentuvilla asuinalueilla on tässä kehityksessä paljon merkitystä, nojaahan Lahden väestönkasvu ja menestys paljon Helsingissä työskentelevien, hyvin toimeentulevien ihmisten houkuttelemiseen tälle alueelle. Paljon vähemmälle keskustelulle ovat jääneet ne vaikutukset, joita tätä väestöryhmää varten kaavoitettujen asuinalueiden kehittämisellä on muiden kaupunginosien palvelu- ja yhdyskuntarakenteeseen. On luonnollista, että kaupungin investoinnit ovat suhteellisesti suurimmat uusille asuinalueille, mutta tämä ei saa merkitä tuottavuusajattelun unohtamista uusien alueiden investointien osalta. Myös vanhemmista lähiöistä on pidettävä huolta. Lahdessa on oltava hereillä ja ymmärrettävä sosiaalisen epätasa-arvoistumisen vaikutukset koko kaupungin elinvoimaisuudelle. Syrjäytymisen syveneminen on kaupunkimme talouden kannalta varmasti paljon vanhusväestön kasvamista suurempi uhkatekijä, joka tulee ymmärtää nimenomaan tuottavuuskysymyksenä. Pitkän aikavälin taloustarkastelussa syrjäytymisen ehkäisy on vihreän valtuustoryhmän mielestä aivan keskeisimpiä asioita.

Viheralueiden merkitys TEKY:n osiossa kaupungin kasvuedellytysten tekijänä on sympaattinen ja kannatettava, mutta kaipaisi rinnalleen myös joukkoliikenteen tärkeän roolin lausumista ääneen. Vihreä valtuustoryhmä toivoo, että panokset joukkoliikenteeseen nähdään tästä huolimatta keskeisenä houkuttelevuuteen ja imagoon vaikuttavana asiana.

Näillä huomioilla vihreä valtuustoryhmä voi hyväksyä tuottavuusohjelman.

Vihreän valtuustoryhmän kannanotto UusiKunta -hankkeeseen julkaistiin 1.4. ESS Lukijan sana -palstalla. Näin kirjoitimme:

Kohti yhteistä uutta kuntaa

Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys etenee tasatahdissa kevään kanssa. Yhdistymissopimus valmistuu kesän korvilla, jolloin asia siirtyy valtuustojen puntaroitavaksi. Päätöksiä tehdään syksyllä. Kevät menee usein humahtaen ohi, mutta kuntajakoselvitys ansaitsisi vielä paljon kiireetöntä ja valoisasti tulevaan katsovaa pohdintaa.

Lahden näkökulmasta Päijät-Hämeen kuntien liittyminen yhdeksi suureksi kunnaksi herättää yhtä monenlaisia tuntoja ja lisäkysymyksiä kuin selvitysalueen laitamiltakin katsottuna. Kuntaidentiteettikysymykset eivät korostu Lahdessa, mutta sen sijaan kuntaliitoksen taloudelliset vaikutukset pohdituttavat varmasti. Maankäytölliset haasteet täältä mastokaupungista käsin tuntuvat melkoisilta maapinta-alan kasvaessa 25-kertaiseksi, joskin mahdollisuus maakunnan tasoiseen kokonaisvaltaiseen maankäytön optimointiin on myös alueellisesti ennennäkemätön. Tämä optimointi voi parhaimmillaan tuottaa pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat mm. joukkoliikenteen nykyistä paremmat toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Selvityksessä mukana olevien pienempien kuntien asukkaita tuntuu liitoksessa epäilyttävän eniten sen vaikutukset palveluihin sekä lähidemokratiaan. Uhkakuvana on, että palvelut ja päätöksenteko karkaavat kauas näköpiiristä. Huoli on ymmärrettävä, mutta on myös rehellisesti kysyttävä, millaisia palvelut ovat tulevaisuudessa niissä kunnissa, jotka eivät lähde mukaan?

Kuntaliitos voi tuoda mukanaan myös sellaisia uusia ratkaisuja, joita kuntien on vaikeaa tai mahdotonta tavoitella toimiessaan erillisinä yksiköinä. Lähipalveluita (erit. sote) voidaan haja-asutusalueelle osin tuottaa esim. liikkuvina. Ehkäpä uudistustyöt Lahden sote-sektorilla ottavat myös lisää tuulta purjeisiinsa kilvoitellessaan alueen muiden, hyvin hoidettujen toimijoiden kanssa.

Lähidemokratia on varmasti liitoksen yksi kiperimpiä kysymyksiä, ja ratkaisumallien löytyminen vaatii vielä paljon työtä. Ajatukset aluelautakuntien roolista ja kokoonpanosta ovat vielä pahasti keskeneräisiä. Toimikuntien ja esiselvittäjien työtä varmasti helpottaisi, mikäli kuntaliitosta pohtivat aktiiviset kuntalaiset kohdistaisivat osan tarmostaan konkreettisten ehdotusten esittämiseen. Viimekädessä lähidemokratian toteutuminen on eniten riippuvainen poliittisesta tahtotilasta.

Kasvuprosessi uuden kunnan asukkaaksi on lyhyt kuin Suomen suvi. Syksyyn mennessä meidän kaikkien tulee kyetä vaihtamaan näkökulmaa tiukasti oman kunnan alueen eduista koko liitosalueen parasta katsovaksi.

Lahden vihreä valtuustoryhmä
Saara Vauramo, pj.
Kirsti Vaara, vpj.